lauantai 18. kesäkuuta 2016

Tarina vieraasta maasta




Irak.

Terrorismi, Islam, naisten huono kohtelu, arabia, sota, öljy, Saddam Hussein, turvapaikanhakijat, raiskaukset.

Ensimmäiset asiat, jotka minulle tulivat mieleen, kun ajattelin Irakia. Median maalaama kuva maasta on hyvin sotaisa. Koko sen ajan, kun olen tietoisesti seurannut uutisia, on Irakissa sodittu. En enää edes tiedä, kuka on hyvis ja kuka pahis. Kulttuuristakin ensimmäisenä nousee mieleen uskonto ja naisten asema yhteiskunnassa. Tämän kaiken pahan takia halusinkin tutustua tähän kulttuuriin. Kaiken pahan keskellä täytyy olla jotain hyvääkin. Siispä päädyin tutkimusretkelle vastaanottokeskukseen, jossa tapasin Zyadin, irakilaisen turvapaikanhakijan, joka on ollut Suomessa viime lokakuusta lähtien. Pari tuntia vierähti jutellessä Irakista, Suomesta, tulevaisuudesta ja nykyisyydestä. Tämä ei suinkaan ollut ensimmäinen kerta, kun juttelimme tästä aiheesta.

-       -Sinä tiedät jo jotain Irakista, kerro mitä muistat viime keskustelustamme.

Taas ensimmäisenä mieleeni tulevat naisten asema, mutta myös perhe ja sen tärkeys. Varsinkin äidin. Kerron, kuinka muistan työharjoittelun aikana kuulleeni useita puheluita äideille, ja kuinka paljon pojat heitä rakastaa ja nauroimme yhdessä Zyadin kanssa, että jos soittaisin samanlaisen puhelun äidilleni täällä Suomessa, hän luultavasti luulisi minun tulleen hulluksi.

Eroavaisuuksien miettiminen on Zyadin mielestä turhaa. Hän kuulemma keskittyy miettimään samankaltaisuuksia, joiden avulla pystyisi paremmin ymmärtämään suomalaisia ja heidän tapojaan ja kulttuuria. Liika eroavaisuuksien miettiminen saisi pitkien päivien aikana miehen ahdistumaan ja tuntemaan, ettei hänestä ole suomalaiseksi.

-       -No mitä yhteistä on suomalaisilla ja irakilaisilla?
-       -Mikä on yhteistä kaikissa kulttuureissa ja maissa? Raha. Ja rakkaus.
                                                        
Näinhän se menee. Työ on tärkeä osa kulttuuria ja vaikka se eroaa paljonkin maiden välillä, on sillä yhteinen tavoite. Raha. Työ vie suuren osan perheiden elämästä, ja vaikka usein ajatellaan, ettei irakilainen musliminainen käy töissä, vaan kasvattaa kotona lapsia, on hänkin oikeasti osan päivästä töistä. Zyad kertoo omasta lapsuudestaan, ettei vanhempien kanssa ollut paljon aikaa jutella, sillä äiti ja isä kävivät molemmat töissä.

Toinen asia, mikä meitä kaikkia yhdistää on rakkaus. Rakkaudesta pääsemmekin kätevästi häihin.

-       -Irakissa häät maksavat paljon. Mies käy töissä ja säästää rahaa ihan vain siksi, että saa tarjota rakkauden kohteelleen sen yhden täydellisen päivän. Tai oikeastaan kolme. Ensin juhlitaan perheen kanssa, seuraavana päivänä juhliin liittyy ystävät ja viimeisenä päivänä kaikki tutut. Voisihan sen rahan fiksumminkin käyttää, viedä nainen näkemään maailmaa esimerkiksi. Mutta kuitenkin se yksi päivä on todella tärkeä elämässä. Ja mieti miltä miehestä tuntuu, kun olet tehnyt viisi tai jopa kymmenen vuotta töitä, säästääksesi rahaa yhtä naista ja yhtä päivää varten ja saatkin rukkaset…


Toinen haastateltavani on Ali. Ali on ollut Suomessa kuukauden pidempään kuin Zyad ja vastaanottokeskuksen sijaan hän asuu kotimajoituksessa. Ali tekee vapaaehtoistyötä monessa eri paikassa, kahvila Laiturilla, arabian opettajana, vanhusten parissa ja muuttoapuna. Hän ei kuulemma halua istua vain kotona, vaan tehdä töitä, ihan niin kuin asuessaan Irakissa. Siellä hänen työpäivänsä olivat todella pitkiä ja niin ne tuntuvat olevan Suomessakin, haastattelu pitää hoitaa nopeasti, sillä Alilla on jo kiire seuraavaan paikkaan.

Kuten jo tuli ilmi, Alin elämä Irakissa koostui pitkälti työn teosta. Hän on ollut isänsä mukana rekan kyydissä 14-vuotiaasta asti, vanhempana pyörittänyt myös omaa yritystä, opiskellut, ajanut taas rekkaa isänsä kanssa, työskennellyt valvojana monenlaisissa yrityksissä… Lista on loputon. Tämän takia onkin varmasti vaikeaa vain odotella päätöstä kotona, mutta onneksi Ali on ollut aktiivinen ja löytänyt itselleen tekemistä. 

-       Kun minä saan apua Suomelta, niin miksen minä auttaisi vastavuoroisesti suomalaisia? 

Kun kysyin, millaista hänen elämänsä Suomessa on, vastaus on lyhyt.

-       Yksinäistä. Täällä kaikki ovat yksin. Ihmisiin on hankala saada kontaktia, eikä täällä naapuritkaan tunne toisiaan.

Tapasin Alin myös myöhemmin kaupungilla ja keskustelu päätyi taas elämämme erilaisuuksiin. Ali kertoi minulle tarinan siitä, kun hän ensimmäisen kerran saapui vastaanottokeskukseen ja pääsi käymään Tokmannilla ostoksilla. Hän oli nähnyt siellä naisen lastensa kanssa ja oli mennyt leikkimään ja naurattamaan lasta. Naisen ilme oli ollut hieman hätääntynyt ja pakolaisohjaaja oli hyvin äkkiä tullut patistelemaan Alin pois lapsen luota. Hänelle oli selitetty, kuinka olisi ihan hyvin voinut saada turpaansa naiselta tai hänen mieheltään, Suomessa kun näin ei voi toimia. Irakissa tämä olisi taas aivan normaalia, usein töistä tullessaan Ali oli jäänyt leikkimään pihan lasten kanssa ja vienyt heitä ostamaan karkkia. Olenkin huomannut, että lapset ovat usein todella tärkeitä irakilaisille, samoin kuin koko perhe. Irakissa lapset asuvat kotona niin kauan kuin opiskelevat ja vanhemmat avustavat heitä kaikin mahdollisin tavoin. Kun lapsi saa töitä, aloittaa hän avustamaan vanhempiaan. 



Tällä hetkellä muslimeilla on käynnissä vuoden tärkein juhla, Ramadan. Ramadan on paastokuukausi, joka kestää neljä viikkoa. Vasta auringonlaskun jälkeen saa syödä ja juoda, eli tällä hetkellä Suomessa asuvilla paasto kestää 22 tuntia. Paaston aikana pidättäydytään myös tupakasta ja naisten kiusauksista. Paasto päättyy juhlaan, id al-fitr, joka kestää kolme päivää. Paastossa on kyse muustakin kuin pidättäytymisestä nautinnoista. Tällöin tehdään usein myös hyväntekeväisyyttä ja ajatellaan vähäosaisia. Suinkaan kaikki eivät vietä Ramadania ja myöskään lasten, sairaiden tai raskaana olevien naisten ei tähän tarvitse ryhtyä.

Ramadan mubarak!
 رمضان مبارك

maanantai 2. toukokuuta 2016

Joensuun monikulttuuriset toimijat



https://jomoni.wordpress.com/


Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistys ry (JoMoni) on vuoden 2009 alussa perustettu järjestö, joka edistää monikulttuurisuutta Joensuun seudulla. JoMoni toimii rasismia vastaan ja valvoo maahanmuuttajien etuja. JoMoni haluaa edistää ihmisten välistä kunnioitusta ja vuoropuhelua. JoMoni on avoin kaikille. Se järjestää kulttuuritapahtumia ja liikuntamahdollisuuksia. JoMonin kautta saa tietoa siitä, miten yhteiskunta toimii ja voi tulla mukaan kansalaistoimintaan. Maahanmuuttajat ovat itse aktiivisesti mukana päättämässä yhdistyksen toimintaan. JoMonissa on yli 170 jäsentä.
JoMonin järjestämää toimintaa:

 


http://www.joensuu.fi/maahanmuuttajapalvelut


Maahanmuuttajien palvelupiste Silta ja Joensuun kaupungin maahanmuuttajapalvelut ovat perustettu maaliskuussa 2013. Maahanmuuttajapalvelut toteuttavat kotouttamislain mukaisia kunnalle kuuluvia tehtäviä, mutta maahanmuuttajapalveluiden toiminta ei ole viranomaistoimintaa.
Maahanmuuttajapalveluiden tarjoamia palveluita:
  •     Alkukartoitusten ja kotoutumissuunnitelmien tekeminen
  •       Kiintiöpakolaisten vastaanotto ja kotien valmisteleminen
  •      Turvapaikan saaneidein ja kuntaan muuttavien kotouttaminen ja vastaanotto
  •   Avustaminen oleskeluluvan, Kelan hakemusten, asunnon, koulu- ja päiväkotipaikkojen ym. kanssa.
  •  Kriisiytyneissä perhetilanteissa tukeminen ja ratkaisujen pohtiminen
  •  Haastavissa taloudellisissa ja sosiaalisissa elämäntilanteissa tukeminen ja ratkaisujen pohtiminen

 


http://www.joensuunsuomisaksa.com/index.php/fi/


Joensuun Suomi-Saksa yhdistys ry on ystävyysseura, jonka tarkoituksena on tuoda suomalaista ja saksalaista kulttuuria lähemmäs toisiaan. Joensuun SSY on monikulttuurinen yhdistys, johon ovat tervetulleita niin suomalaiset, saksalaiset kuin muutkin näistä maista kiinnostuneet. Maahanmuuttajat saksalaiselta kielialueelta ovat hyvin edustettuna yhdistyksessä. Joensuun Suomi-Saksa yhdistys ry on perustettu vuonna 1982.
Suomi-Saksa yhdistyksen toimintaa:
  •  Säännöllinen kokoontuminen kantapöytään (Stammtisch) Surakan Baarissa, jossa saksankieliset voivat puhua omaa äidinkieltään ja suomalaiset virkistää saksankielen taitoaan.

 




https://www.punainenristi.fi/


Suomen Punainen Risti on yksi Suomen suurimmista kansalaisjärjestöistä. Punaisen Ristin tehtävänä on auttaa apua eniten tarvitsevia kotimaassa ja ulkomailla. Punainen Risti auttaa ihmisiä katastrofien ja onnettomuuksien sattuessa ja kouluttaa heitä varautumaan niihin. Järjestö kannustaa ihmisiä hoitamaan terveyttään ja pitämään huolta toisistaan.
Punaisen Ristin toimintaa:




http://pakolaisapu.fi/


Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti arjessa ja yhteiskunnan jäseninä. Ulkomailla Pakolaisapu vähentää köyhyyttä kouluttamalla aikuisia pitkittyneissä konflikteissa. Pakolaisavun toiminta kattaa koko kotouttamisen kaaren juuri maahan saapuneista pakolaisista ja siirtolaisista Suomessa pitempään olleisiin aktiivisiin maahanmuuttajiin.

Suomen pakolaisavun toiminta Suomessa: